Kestävän kehityksen kuntatalous

”Kuiva aihe”, – sanoi lähipiirini nuori kuntataloudesta ja kehotti kirjoittamaan vaikka ihmisten syrjäytymisestä. Sanoin: ”siitäpä juuri on muun muassa kysymys”.  Kuntalain mukaan kuntien perustehtävä on edistää kuntalaisten hyvinvointia sekä kestävää kehitystä alueellaan. Kunnissa järjestetään suurin osa ihmisten tarvitsemista ja käyttämistä peruspalveluista, joten sen talous on tärkeä aihe.

Kestävä kehitys on hyvin kulutettu muotikäsite, jonka sisältöön liitetään yleisesti vain ympäristöasiat. Kuitenkin vähintään yhtä tärkeät ovat sosiaaliset ja taloudelliset näkökohdat.  Yhteinen nimittäjä näille on, ettei niille tulisi tehdä seuraavien sukupolvien kustannuksella myönnytyksiä. Tehdyt sosiaaliset myönnytykset kun juuri sitten näkyvät ihmisten syrjäyttämisenä ja yleisenä yhteiskunnallisena pahoinvointina.

Lähipiirin nuoresta tällainen tulkinta on vasemmistolaista luonnontuotetta ja kertoi koulussa opetetun, että syrjäytyminen johtuu perheiden haasteellisista tilanteista ja siitä kun niihin ei haeta apua. Tietysti näinkin, mutta totesin vielä olevan tarvetta näkökentän ja tarkastelun laajentamiselle, oletettavasti lähipiirini lisäksi ns. virallisen Suomen puolella. Ihmisten syrjäyttämisessä kun on kysymys moninaisten arjessakin näkyvien mekanismien tuloksesta. Pitää olla ennen kaikkea halu nähdä näitä mekanismeja, jotta sosiaalisesti kestäviä ratkaisuja saataisiin aikaan.

Julkinen talous suuri elinkeinoelämän tukija

Elinkeinoelämän keskusliitto ja yrittäjät ovat linjauksissaan ja toiminnassaan pyrkineet saamaan suunnitelmallisesti niin valtakunnalliseen kuin kunnalliseen päätöksentekoon mm. kaksoisroolissa olevia henkilöitä, jotta yrittäjyyden kannalta keskeisiä seikkoja huomioidaan riittävän hyvin.

Oletan kyseisten tahojen olevan tyytyväisiä työhönsä, sillä niin kovaa myllytys on tältä suunnalta ollut sekä saavutetut asemat ovat sananmukaisesti järjettömän hyvät. Ovathan Kuntaliiton julkaisemien tilastojen mukaan viimeisen reilun 10 vuoden aikana mm. kuntatalouden ulkoisten palveluiden ostot lisääntyneet huimasti. Julkista rahaa käytetään myös monia muita eri väyliä elinkeinoelämän tukemiseen. Lisäksi esim. kuntien organisaatioita ja toimintoja on viritetty tukemaan yrityksiä ja tarjoilemaan niille valmista liiketoimintaa, kuten tilaaja-tuottaja mallissa. Tällainen epäsuoratukeminen ei ole ilmaista ja tiukassa taloudellisessa tilanteessa aina pois varsinaisista kunnan perustehtävistä.

Ei kai ole ihan sattumaa, että julkisen talouden tilanne on samaan aikaan ja samassa suhteessa heikentynyt. Julkisessa taloudessa käytetyillä rahoilla saadaan yhä vähemmän palveluita aikaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen taannoisessa selvityksessä todettiin, etteivät kunnat hyödy vanhuspalveluiden kilpailuttamisesta, sillä ne itse pystyvät tuottamaan selvästi edullisempia ja yhtä laadukkaita palveluita kuin yksityinenkin sektori. Vastaavanlaisia selvityksiä on tehty myös muita. Silti edelleen tietty porukka opetetun uskottavasti kertoo, miten yksityistäminen tukee vaikkapa kestävää kuntataloutta. Surkuhupaisaa.

Yrittäjyydellä on kiistämätön sija maamme hyvinvoinnin tuojana. Nykymenolla valitettavasti myös sen hävittäjänä, sillä ei ole sama miltä tonteilta se kasvuaan hakee. Julkisten toimintojen tarpeeton yksityistäminen ei luo yhtään uutta työpaikkaa tai tuo julkiseen talouteen yhtään uutta euroa. Päinvastoin entisestään heikentää kansalaisten ikärakenteesta johtuvaa taloudellista tilannetta.

Jos olisin Elinkeinoelämän keskusliitto, jättäisin julkisen sektorin potentiaalisena, myös sen oman, että yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta huonona markkina-alueena rauhaan. Ymmärtäisin miten arvokasta tukea itsessään on jo osaava, koulutettu, hyvinvoiva ja tasa-arvoinen väestö. Keskittyisin suuntautumaan kestävän kehityksen globaaleille vientimarkkinoille, niin ympäristöteknologia- kuin yhteiskunnallisenkin osaamisen kanssa.

 

15 kommenttia artikkeliin “Kestävän kehityksen kuntatalous”
  1. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Irma Taavelan ajatuksia ja esityksi ja mielipiteitä ei valitettavasti Hämeenlinnassa toteuteta. Katselin viikolla jonkin A-studion ohjelman vanhustenhoidosta Hämeenlinnassa. Hävetti olla hämeenlinnalainen. Ilmeisesti Lindberg ei saa mistään muualta töitä. Surkea esitys. Itse en kestäisi moista osaamattomuutta.. Vetäisin johtopäätökset. Hänen valintansa tehtävään on täytynyt olla poliittinen. Miehen ”kapasiteetti” ei riitä. Valitettavasti.

  2. avatar Silvon Tapsa sanoo:

    Toivottavasti uusi, vaalien-jälkeinen, kunnanvaltuusto pitää huolen siitä, että tuollaiset epäpätevät Lindberg´in eivät enää ole Hämeenlinnan palkka-listoilla!

  3. avatar Irma Taavela sanoo:

    Terve Lauri ja Tapsa!

    Suurin vastuu minusta kuuluu ensisijaisesti poliittisille päätöksentekijöille, jotka myös puhuvat kovaan ääneen olevansa niitä todellisia vastuunkantajia.

    Kokoomuksen ja SDP:n läpi runnoma tilaaja-tuottajamalli kuin ”oi niin uusi ja upea” palvelu- ja hankintastrategia velvoittavat kunnan palkkalistoilla olevat henkilöt toimimaan kuten Lindbergin on toiminut. Se onko ko. henkilö ollut tämän poliittisesti päätetyn tavan toimia takana, on varmasti näkynyt hänen työssä viihtymisessään.

    Se mitä tilanteen korjaamiseksi tulee tehdä vaalien jälkeen, on räjäyttää ”tiltu” sekä ”paha –strategia” alkutekijöihinsä ja rakentaa sellaiset tavat toimia, joissa meidän jokaisen tavallisen kaupunkilaisen etu on ensisijainen pyrkimys.

    – Irma

  4. avatar Konsta Kupiainen sanoo:

    Meikeläistä, ja kaikkia veronmaksajia kiinnostaa kuntavaalivuonna 2012 Teknologiakeskus Innopark Oy ja muut Hämeenlinnan kaupungin konserniyhtiöihin kuuluvat taloudelliset kokonaisuudet (tytäryhteisöt, kuntayhtymät ja yhteis- ja omistusyhteisöt), joissa kaupungilla yksin tai yhdessä kuntakonsernin muiden yhteisöjen kanssa MÄÄRÄÄMISVALTA.

    Missä kunnossa kaupungin konsernihallinto on? Entä Hallinto ja Talous?

    Miten kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuusto jäsenet valvovat ja ohjaavat konsernihallintoa?

    Jääviydet (hallintolaki § 10 ja § 11)?

    Konsernin tärkeimmät tytäryhtiöt, joiden hoitamisen ihanuus ja kurjuus on tuotava avoimesti ja aidosti esille:
    – Aulangon Kylpylä Oy
    – Hämeen Messut Oy
    – Hämeenlinnan Asunnot Oy
    – Hämeenlinnan Kaupungin Teatteri Oy
    – Hämeenlinnan Keilakeskus Oy
    – Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy
    – Hämeenlinnan Pysäköinti Oy
    – Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy
    – Kantolan Kiinteistöt Oy
    – Kehittämiskeskus Oy Häme
    – Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy
    – Linnan Ateria Oy
    – Peruskorjauskeskus Oy Häme
    – Seutukeskus Oy Häme
    – Seuturekry Oy
    – Sosiaalikehitys Oy
    – Tekme Oy
    – Teknologiakeskus Innopark Oy
    – TyöSyke Oy

    Unohtaa ei saa missään nimessä näitäkään Hämeenlinnan kaupunkikonserniin kuuluvia liikelaitoksia:
    – Hämeenlinnan Terveyspalvelut,
    – Linnan Lomituspalvelut ja
    – Linnan Tilapalvelut..

  5. avatar riitta.nyqvist sanoo:

    Terve Konsta!
    Nykyinen valtuusto on lauma, jota pillipiiparit johtavat.
    Eiliset nahkapäätökset puhuvat omaa, karua kieltään.
    ”Valtuustossa sanottua” Isosuo vakuuttelee,
    jotta ajatuskin siitä, että kaupungilla olisi turvatyöpaikkoja, ”aivan virheellinen.”
    Joo, suorittava taso ei ole suojassa näissä lukuisissa liikelaitoksissa, mutta pomoja tulee lisää pilvin pimein.
    Kärpänen vaati smarttina ja onneksi löysät pois Kirstulan kaupoista.
    Hereillä ovat vain Keskusta, Perussuomalaiset ja pari muuta valtuutettua.
    Muut zzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzz
    Kiitos Konsta, olet hereillä.
    Riitta

  6. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Riitta on jälleen helkkarin väärässä. Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston johdossa ei ole pillipiipareita. Tuskin tämä poppoo osaa soittaa edes ruotsalaista parodista juomalaulua, josta nuotit löytyvät seuraavasta linkistä:

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Gubben_noach_vs_gubben_noak.png

    Suomessahan Ukko Nooa on lastenlaulu. Sillä yleensä aloitetaan pianonsoiton opiskelu.

  7. avatar riitta.nyqvist sanoo:

    Moro Lexa!
    Voehan se olla niinni, vaan voehan se olla toisinnii..
    Riitta

  8. avatar Vara-Everstiluutnantti sanoo:

    Inno-Parkin hommien hoidosta uutisoitiin aamusella, että väärinkäytöksiä on ollut ja niiden johdosta valtuusto päättää sitä ja ehkä tätäkin. Väärinkäytösten luonteesta ei uutisissa kerrottu, mutta yleensähän ne näissä kunnallisissa asioissa ovat eritasoista korruptioita ja verorahojen kanssa kähmyämisiä. Puuttumatta nyt muihin tiedossani oleviin tempauksiin, niin laitetaanpa tähän eräs mahdollinen, joka liittyy korkojohdannaisiin.

    Jos kaupungin putiikin hallituksessa on pankinjohtaja, niin on tietysti luonnollista, että häneltä kysellään nk. viisaita neuvoja veronmaksajien rahojen edelleen sijoittamisessa. Näin tekee varsinkin hallituksen se porukka, jolle raha-asioiden hoito on hataraa tai peräti ihan tuntematonta. Ja tokihan pankinjohtaja antaa ohjetta tehdä juuri pankin toimintaa hyödyntäviä ratkaisuja, sillä hyötyyhän siinä mahdollisesti bonuksien kautta itsekin. Se on sitten eri asia ja sivuseikkakin, jos veronmaksajille tällaisesta tulee kymmenien miljoonien tappiot.

    Eilisen valtuustokokouksen surrealismiin kuuluu tietysti se, että nyt Inno-Parkin juttuja alkaa perata osittain sama jengi, joka niitä on ollut sekoittamassakin. Inno-Parkissahan touhusivat mm. herrastuomari, Johtaja, valtuustojohtaja, ajomestari ja muistaakseni myös ay-johtaja. Ja nyt siis pannaan ikään kuin pukki kaalimaan vahdiksi ja aisankannattaja turvaseksin neuvontapalvelun johtajaksi?

    Eräs kaupungin yritysten huippuosaamista on tuo pysäköintitalot. Tietooni aikoinaan saatettiin, että eräältä Hämeenlinnan poliittisen elämän vaikuttajalta puuttui mielekäs työpaikka, ja tällä perusteella tämä parkkitalo-show lähti liikkeelle. Ensimmäinen talo tehtiin Keinusaareen, kun siinä sattui olemaan sopiva paikka rakentamatta. Se oli toisarvoista, josko monikaan sinne autoaan jättäisi, kun siinä lähistöllä ei oikein ole mitään minne siitä kävellen jatkaisi. Vähän sama asia kuin kaupunginhallitus esittäisi rautatieaseman siirtämistä Poltinaholle, kun siellä on paremmat tilat ja ratapihakaan ei olisi asioita hankaloittamassa.

    No nyt on sitten jo kolmas parkkitalo suunnitteilla ja veronmaksajien piikissä kohta 20 miljoonan euron lainat. Mutta koska parkkitalojen johtajan palkka on riippuvainen parkkitalojen määrästä, niin tällainen toiminta on varsin hyödyllistä. Ja tällä hetkellä tuo salaisena pidetty kuukausipalkka on saamani tiedon mukaan 8 700 euroa kuukaudessa. Mikäli saamani tieto kuitenkin on väärä, niin sen voi korjatakin.

    Mutta kuinka ollakaan parkkitalojen johtaja tunsikin sitten olonsa työtehtävissä varsin yksinäiseksi. Kaupunginhallitus tuli apuun ja keksittiin, että alaisiahan hänelle pitää palkata kaupungin eksponentiaalisesti lisääntyvää parkkeerausta auttelemaan. Ja keksittiin kaupunginhallituksessa parkkitalon johtajan apulaisille ihan Hämeenlinnaa varten vetävät virkanimityksetkin, eli ”pysäköintiassistentti” ja ”pysäköintiteknikko”. Ai mistäkö tiedän, että nämä nimitykset ovat juuri Hämeenlinnaa varten keksityt? No laittakaapa nuo ”ammatinimet” googleen, ja kuinkahan monesta kaupungissa moisia löytyy?

    Aiemmin kesän tulon lähestymistä seurattiin muuttolintujen saapumisella. Vaan nyt on tuokin malli mennyt modernimmaksi. Eli, ”kuu kerjäläisestä kesään, puolikuuta pullonkerääjästä, kuparivarkaasta vähäsen ja johtaja Ritaluomasta ei päivääkään”. Ja näinhän se taas kävi kolmantena vuonna peräkkäin, että kesän kynnyksellä Sunny Car Centerin rakennusaikeita herättiin julkisuudessa vannomaan. Tällä kertaa sopimuksia kuulemma kirjoitellaan juhannuksen jälkeen ja rakentaminen alkaa sopivasti syksyllä, kun rospuuttokelit sen silloin estävät. Samat tarinat on kuultu jo niin moneen kertaan, etteivät ne enää tälläkään kertaa yllättäneet. Mielenkiintoisempaa sen sijaan olisi tietää, että kuinka paljon Hämeenlinnan kaupunki tällä kertaa siirsi pöydän alla verorahoja tähän meinaamishankkeeseen? Kantolan kiinteistöjen rahoja ei ainakaan ole palautettu, koska pahahan se tyhjästä on nyhjäistä.

    Eikä ole vielä näkynyt sitä johtaja Kiesin mainostamaa Kirstulan rautatie-seisakettakaan, jonka kuulemma Hämeenlinnan kaupungin johto oli hänelle valtuustojohtajan esittämänä luvannut. Sinne kun voisi sopivasti jäädä Pendoliinosta, kun Helsingistä tulee autoa ostelemaan. Sunny Car Centerin piti johtaja Kiesin mukaan oleman Euroopan suurin automyymälä, kun se Hämeenlinnan korkeimpana palatsina Kirstulan pellolle pystytetään? Vaan nyt kun johtaja Ritaluoma julkisuudessa kertoi, että vasta 3 000 neliötä autokauppoja on jo neuvoteltu, niin tästä tavoitteesta on jouduttu jonkin verran tinkimään. Mutta olisihan se kuitenkin Kirstulan toiseksi suurin automyymälä heti Laakkosen Folkkari-kaupan jälkeen.

  9. avatar riitta.nyqvist sanoo:

    Kiitos varaeverstiluutnantti raakaan realismiin nojaavasta tosi-farssin kuvauksesta,
    jonka kustannukset kaatuvat kaupunkilaisten niskaan.
    Osaavat ne täällä paikallistasollakin ”sijoittaa” verokertymät.
    ”Eniten tässäkin vituttaa kaikki.”
    Riitta

  10. avatar konsta.kupiainen sanoo:

    Huh, huh ja huh. Taidan lähteä kalastajaksi Novaja Vremjaan!

  11. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Kun kaupungin ylin johto junailee kunnallispoliitikkoja kaupungin tyttärien johtajiksi ja tämän jälkeen huolehtii heidän suotuisasta palkkakehityksestä, näistä poliitikoista tulee johdon uskollisia aisankannattajia. Tiedän tällaisia tapauksia. Onko näin myös Hämeenlinnassa? Vaikuttaa vahvasti siltä.

    Nostan esille nimet Jorma Hassinen (sd.), Jari Kattainen (kok.) ja Jarmo Kulmala (kok.). Poliitikko-johtajien (=kaksoisagenttien) tapoihin kuuluu kaikkien tyttärien toiminnan estoton kehuminen kaikissa mahdollisissa yhteyksissä. Puheilla – paitsi pönkitetään narsistisesti omaa asemaa – viestitään, että kaupungin ylin johto on tehnyt erinomaista työtä palvelutuotannon organisoinnissa. Kysymyksessä on hyvä veli -järjestelmän yksi muoto. Joissakin sivistysmaissa tällaista toimintaa kutsutaan korruptioksi.

    Ihmettelen, miksi kokoomus on hyväksynyt toimitusjohtajat Kattaisen ja Kulmalan ensi syksyn kuntavaalien ehdokaslistalle. Ja odotan, milloin valtuutettu Kulmala pitää seuraavan kerran kaupungin yhtiöiden toimintaa ylistävän puheenvuoron valtuustossa. Hämeen Sanomien mukaan näin tapahtui viimeksi toukokuussa.

  12. avatar Irma Taavela sanoo:

    Kyllä näkee, että kaupungissa on ”verkosto-osaajia” ja mitä kaikkea sillä voikaan saada aikaan.

    Kiitos Varaevestiluutnantti ja Leo tarinoista / ja Riitalle itse ideasta kirjoittaa tositapahtumiin perustuva kirjasarjaa.
    Hämeenlinna voisi oikeastaa paikata velkaista kassaansa, laittamalla tämä nykyinen verkosto työstämään sitä, käytännön toteutus AINOSTAAN valkokankaalla.

    Vientituotteeksi nykypäivän hölmöläistarinoita.

  13. avatar konsta.kupiainen sanoo:

    Meikeläistä ja kaikkia Hämeenlinnan kaupungin veronmaksajia kiinnostaa kuntavaalivuonna 2012 Teknologiakeskus Innopark Oy ja muut Hämeenlinnan kaupungin konserniyhtiöihin kuuluvat taloudelliset kokonaisuudet (tytäryhteisöt, kuntayhtymät ja yhteis- ja omistusyhteisöt), joissa kaupungilla yksin tai yhdessä kuntakonsernin muiden yhteisöjen kanssa MÄÄRÄÄMISVALTA.

    Missä kunnossa kaupungin konsernihallinto on? Entä Hallinto ja Talous? Tietotekniikan kustannukset?

    Miten kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuusto jäsenet valvovat ja ohjaavat konsernihallintoa?

    Jääviydet (hallintolaki § 10 ja § 11)?

    Konsernin tärkeimmät tytäryhtiöt, joiden hoitamisen ihanuus ja kurjuus on tuotava avoimesti ja aidosti esille:
    – Aulangon Kylpylä Oy
    – Hämeen Messut Oy
    – Hämeenlinnan Asunnot Oy
    – Hämeenlinnan Kaupungin Teatteri Oy
    – Hämeenlinnan Keilakeskus Oy
    – Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy
    – Hämeenlinnan Pysäköinti Oy
    – Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy
    – Kantolan Kiinteistöt Oy
    – Kehittämiskeskus Oy Häme
    – Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy
    – Linnan Ateria Oy
    – Peruskorjauskeskus Oy Häme
    – Seutukeskus Oy Häme
    – Seuturekry Oy
    – Sosiaalikehitys Oy
    – Tekme Oy
    – Teknologiakeskus Innopark Oy
    – TyöSyke Oy

    Unohtaa ei saa missään nimessä näitäkään Hämeenlinnan kaupunkikonserniin kuuluvia liikelaitoksia:
    – Hämeenlinnan Terveyspalvelut,
    – Linnan Lomituspalvelut ja
    – Linnan Tilapalvelut.

    Kenellä olikaan vastuu?

  14. avatar konsta.kupiainen sanoo:

    Miksi kukaan teistä ei kirjoita kuinka paljon Kanta-Hämeen shp:n ICT-systeemit ovat maksaneet?

    Suomen terveysalan ict-systeemit ovat maksaneet 1 miljardia euroa. Valtion ja kuntien varoja on pantu kakkulan kaivoon 10 vuodessa tämä summa.

  15. avatar Irma Taavela sanoo:

    Tervehdys Konsta

    Sinä olet hyvin jyvällä aika tärkeistä tällä hetkellä Hämeenlinnassa ”kokonaisuuteen” vaikuttavista seikoista.

    Olen joskus jossain aiemmassa blogissa käsitellyt Hämeenlinnan sisäisen ja riippumattoman valvontaorganisaation ( yksikin ammattimainen vanhanajan sisäinen tarkastaja riittää aluksi) puutosta Hämeenlinnassa, ja se tarve edelleen on. Ei auta jos tehdään hienoja suunnitelmia, ellei kukaan valvo ja kehitä niiden noudattamista.

    Mitä tulee noihin tietojärjestelmiin, niin tietääköhän edes KHSHP sitä itse?
    Oletko itse mahdollisesti yrittänyt tiedustella asiaa?

Jätä kommentti

css.php