Hyvinvointivaltio on vastuunottoa ja rakkaudella meille kaikille

Julkisen sektorin menoista suurin osa koostuu palkoista tai tulonsiirroista. Täten siihen kohdistuvat säästöt nykyisessä taloustilanteessa olisivat täyttä myrkkyä lopullekin kotimaiselle kysynnälle ja hyydyttäisivät yskiviä talouden rattaita edelleen.  Leikkaava virus etenisi varsinkin kotimarkkinoilla toimiviin yrityksiin, jossa se aiheuttaisi edelleen tarpeita henkilöstövähennyksiin, jne. jne.

Ainakin Kokoomuksen esittämät toimet kotimaisen kysynnän suhteen ovat hyvin ristiriitaisia ja omasta näkökulmastani vaarallisiakin. Julkisten leikkausten lisäksi tai niiden vastapainona esitetyt veroalennukset huolehtisivat kysynnän säilymisestä ehkä nykytasollaan. Samalla nämä kaksi tointa tosin polttaisivat hyvinvointivaltiota ja sen olemassaolon mahdollisuuksia kummastakin päästä. Vaikutuksia yksityisten ihmisten elämään ja siitä aiheutuvia menoja voi vain kauhulla arvailla.

Pohjoismaisen hyvinvointivaltion malli ei ole erillään yksityisestä sektorista, vaan nämä kaksi ovat hyvin linkittyneitä toisiinsa ja kummankin menestys riippuu lopulta toisistaan. Taloudellisen kasvun tekijöistä ehkä tärkeimmät ovat inhimillinen ja sosiaalinen pääoma. Kumpaakin sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen pyrkivä julkinen sektori tuottaa ja ylläpitää.

Julkisen sektorin kestävyyttä voitaisiin parantaa merkittävästi, jos siihen käytetyt eurot pyörisivät mahdollisimman paljon omassa taloudessamme. Tämä tarkoittaisi mahdollisimman paljon omaa julkista tuotantoa, yhteistyöstä kieltäytymistä verosuunnittelua harjoittavien yritysten kanssa sekä muita mahdollisia toimia verovuotojen tukkimiseksi.

Kuten tiedetään, niin Vasemmistoliitto ei puolusta leikkauslinjaa. Puolueen tuloeroja kaventavassa veromallissa verotusta kevennettäisiin esim. seitsemässä alimmassa tulonsaajaryhmässä. Näissä ryhmissä lisääntyvät tulot siirtyvät suurimmalla todennäköisyydellä kulutukseen. Tässä mallissa kysyntää siis todellisesti nostettaisiin ja samalla huolehdittaisiin hyvinvointivaltion olemassaolosta kestävän kasvun mahdollistajana.

Julkisen sektori on the työkalu, jonka avulla meillä suomalaisilla on mahdollisuus ottaa aktiivista vastuuta tulevaisuudestamme. Kasvun eväät tulee varmistaa paitsi kotimaisesta kysynnästä huolehtimisella ja hyvinvoinnin takaamisella, niin myös riittävillä investoinneilla esim. perusinfran kuntoon laittamiseen, kuin koulutukseen tai vihreän energia- ja muun talouden kehittämiseen, valmistamiseen ja viemiseen maailmanmarkkinoille. Nämä luovat pohjaa tulevaisuuden työlle ja kestävälle kasvulle, sekä ennen kaikkea valtion, kuntien, yritysten kuin yksityisten kansalaisten velkojen takaisinmaksulle.

18 kommenttia artikkeliin “Hyvinvointivaltio on vastuunottoa ja rakkaudella meille kaikille”
  1. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moi Irma!
    Sillä lailla olen kanssasi samaa mieltä, että leikkauksia ei tarvita. Valtiolla ja kunnilla pyörii rahaa riittävästi, mutta ne pitää kohdentaa tehokkaammin. Terveyden ja sairaanhoidon valtiollistaminen ja valtion osuuksista luopuminen tehostaisi alaa miljardin parin verran. Puolustusvoimille olisi neuvoteltavissa lisärahoitusta Ruotsilta ja EU:lta. Kehitysyhteistyövarat voitaisiin lakkauttaa ympäristösyihin vedoten (ihmiskunnan liikakasvu). Rakenteellinen ongelmamme on myös valuuttamme. Euron vaihtaminen Ruotsin kruunuun toisi lisäpotkua viennillemme ja poistaisi euron vakauttamisen kulut.
    Ongelmat ovat ratkaistavissa, mutta tarvitaan rohkeutta ja yksimielisyyttä päätöksentekoon.
    Menestystä! Helsinkiläinen tyttäreni ilmoitti vaihtavansa vihreistä vasureihin. T. Hessu K.

  2. avatar seppo koskenranta sanoo:

    Moi
    On taas pakko puuttua blogistin väitteisiin.
    Hän ehdottaa, että ” seitsemän alimman tulosaajaryhmän” verotusta kevennetään. Mistähän ryhmistä hän puhuu? Kun valtionverossa on 5 eri tulotasoa, jossa verotus muuttuu, niin mistä tulevat nämä seitsemän ryhmää. Ryhmiä kokonaisuudessaan täytyy tietysti olla enemmän kuin seitsemän. Mikä on se tulotaso, jonka alle tienaavan veroja alennetaan. Verohallituksen tilastojen mukaan vuodelta 2014 kaikista veronmaksajista 53% ei maksanut valtion tuloveroa ollenkaan. Näistä suuri osa ei todellisuudessa tulonsiirtojen takia maksa myöskään kunnallisveroa. Miten näiden ryhmien verotuksen keventäminen toisi yhtään euroa lisää kulutukseen ?
    Irma Taavelan mielestä julkisen sektorin tulisi kieltäytyä yhteistyöstä verosuunnittelua harjoittavien yritysten kanssa. Kun verosuunnittelu kuuluu kaikkien yritysten normaaliin toimintaan, uskoisin myös Vasemmistoliiton, niin kyllä vähiin jäisi ne yritykset joiden kanssa esim. kunnat voisivat olla yhteistyössä.
    Hyvin toimiva tasa-arvoinen yhteiskunta on myös talouselämälle hyvä asia. On kuitenkin niin, että vain hyvin toimiva yksityinen sektori voi taata hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden. Raskas julkinen sektori vaatii raskaan verotuksen. Verot ovat osa yritysten kulurakennetta ja kilpailukykyä heikentävä tekijä. Lisäämällä julkisen sektorin kokoa heikennetään yritysten kilpailukykyä ja mahdollisuuksia maksaa veroja. Tässä on varmaan optimaalinen taso olemassa. Jos julkisen sektorin kasvattaminen olisi ratkaisu talousongelmiin, niin eikö voisi ajatella että koko kansa otettaisiin valtion ja kunnan töihin ? No; tämän systeemin toimimattomuus on monessa niissä maassa, joissa Vasemmistoliiton sisarpuolueet ovat vallassa, todistettu karmivalla tavalla.

  3. avatar Irma Taavela sanoo:

    Heikki, olen saamaa mieltä, että resursseja olisi syytä kohdentaa paremmin. Kohdentamista pitäisi tarkistaa myös kehitysavun kanssa. EU:n perussopimukset, rahaliitto mukaan lukien ovat ongelmallisia. Joko niitä pitäisi muuttaa tai sitten lähteä vaikka mainitsemallasi tavalla Ruotsin kanssa samaan valuuttaan.
    Tyttäresi on muuten tehnyt hyvän valinnan!

    Antti; Niin kuin yllä yritän tuoda esiin, ei julkinen sektori ole erillään yksityisestä vaan sen läpi kulkeva raha näkyy myös yksityisellä sektorilla. Ne toimivat dynaamisesti ristiin keskenään ja varmasti on olemassa optimaalinen koko.

    Mitä tulee eri tuloluokkiin, niin tilastokeskus jakaa meidät suomalaiset kymmeneen tulodesiiliin sen suhteen paljonko tuloja on.
    Tässä linkki Vasemmistoliiton veromalliin, josta pääset tarkemmin tutkimaan sitä, josta selviää myös tulorajat. 10 000 euron perusvähennys koskisi kaikkia tuloja, lähteestä riippumatta. http://www.vasemmisto.fi/eduskuntavaalit-2015/vasemmiston-veromalli-pienentaa-tuloeroja/

    Suomen julkisen sektorin koko ei ole kaikesta liikkeellä olevasta tiedosta huolimatta mitenkään mahdottoman kokoinen ja suoraa vertailua ei voi monenkaan maiden kesken harjoittaa. Meillä esim. eläkkeet tms. lasketaan osaksi julkista sektoria, jopa kahteen kertaan, kun taas vaikkapa Saksassa ne ovat osa yksityistä puolta. Samoin esim. terveyspalveluiden tuottaminen julkisesti/yksityisesti vaikuttaa julkisen sektorin kokoon. Meidän julkishallinto on todettu Euroopan tehokkaimmaksi, mikä on aika tärkeä mittari. Tässä hyvä linkki aiheeseen liittyen: http://www.labour.fi/tutkimusjulkaisut/raportit/rap30/rap30Savela.pdf

    Mitä tulee yritysten verosuunnitteluun ja varsinkin agressiiviseen sellaiseen, en ymmärrä miksi sitä pitäisi hyväksyä. Monet maat, jopa USA:n Obama ovat ilmaisseet halunsa puuttua siihen. Määrä jonka valtio ottaa vuodessa velkaa, vastaa suunnilleen samaa määrää, joka katoaa verovuotoina veroparatiiseihin tai harmaaseen talouteen.

    • avatar seppo koskenranta sanoo:

      Verosuunnittelu kuuluu jokaisen yrityksen normaaliin toimintaan. Uskon että , kuten jo aiemminkin mainitsin, se kuuluu myös Vasemmistoliiton talousasiantuntijoiden työkalupakkiin. Yhteiskunnassa toimitaan sen lakien mukaan. On politiikkojen asia hoitaa lainsäädäntö niin kaikki osallistuvat yhteisten asioiden hoitoon/kustannuksiin yhteisesti sovituin osuuksin. Veronkiertoa en missään tapauksessa hyväksy.
      Olisi hauskaa tietää, että maksettiinko siitä rahasta veroa jota Vasemmistoliiton edustajat Neuvostoliitosta salkussa useamman kerran Suomeen kantoivat ?

  4. avatar Tapani Silvo sanoo:

    Verosuunnittelu tarkoittaa rehellisten ihmisten suissa veronkiertoa. Meneehän se usein aivan lain-sääntöjen mukaan, mutta se on vain merkki, ettei kaikkia porsaan-reikiä ole saatu tukittua.
    Toivottavasti lakien laatijat tekevät vastaisuudessa tarkempaa työtä.
    Silvo

    • avatar justjoo sanoo:

      Verosuunnittelu on veronkiertoa vain siinä tapauksessa, että siinä käytetään laittomia keinoja. Laillinen verosuunnittelu on esim. investointien ja poistojen ajoittamista, tulo/menovarauksia, yms.

      Ne jotka väittävät laillisen verosuunnittelun olevan (vähintäänkin moraalisesti) väärin – ette kai te itse ilmoita verottajalle henkilökohtaisessa verotuksessa mitään vähennettäviä työmatkakuluja tms? Eikö nekin ole moraalisesti väärin, kun ne vähentävät maksettavia veroja?

      … vai koskiko tämäkin moraalinen vääryys vain ilkeitä kapitalisteja?

  5. avatar Irma Taavela sanoo:

    Seppo, vaikea sanoa tuosta Neuvostoliiton ajasta mitään. Sen verran olen lukenut, että sitä rahaa kannettiin toisellekin laidalle lännestä.

    Tapani, toivotaan todella!

    Verosuunnittelu justjoon kuvaamissa tapauksissa ihan ok normaalia toimintaa, mutta silloin kun toimet ovat selkeästi tarkoitettu verojen välttelyyn esim. ulkomaisten holding yhtiöiden kautta, on tilanne toinen. Erityisen harmillisena näen tilanteet, joissa julkisesti rahoitetuista liiketoimista saatuja voittoja ei päästä verottamaan takaisin ”yhteiseen kiertoon”. Olisin voinut lisätä alkup. tekstiin sanan agressiivinen.

    • avatar justjoo sanoo:

      Mùtta missä menee ”agressiivisen” hyi-hyi-verosuunnittelun ja ok-verosuunnittelun raja?

      Yleisesti verosuunnittelun ja veronkierron raja on lain määrittelemä: lailliset keinot on ok ja laittomat ei. Teidän mielestänne raja on kuitenkin jossain muualla? Missä?

      ”Ulkomaiset holding-yhtiöt” ovat tällä hetkellä muoti-haukuttava. Osaatko edes perustella, mikä siinä yhtiössä itsessään on vikana? Onko ruotsalainen, virolainen ja Jerseyn saarille rekisteröity holding-yhtiö samalla viivalla tässä asiassa? Tai tuleeko mieleen, mitä te poliitikot voisitte tehdä sille asialle, että yhä useampi suomalainen päättää perustaa firmansa Suomen sijasta Viroon (tai olla perustamatta koko yritystä)?

    • avatar Päivi sanoo:

      Hyvä Irma,
      juuri niin, verosuunnittelu on normaalia toimintaa mutta sen piiristä tulee saada pois kaikki ne yritykset jotka jollakin lailla nauttivat yhteiskunnan tukea. Täytyyhän työttömänkin olla aina käytettävissä jos vaikka työtä löytyisi.
      Terveisin äänestäjäsi

  6. avatar Beobachter sanoo:

    Hyvinvointivaltion ”vastuunkantoa rakkaudella” ei ole syömävelaksi eläminen, so. hirmuisen velkataakan sälyttäminen seuraavalle veronmaksajasukupolven hoidettavaksi. Viime aikoina nähty ”holtiton talonpito” ei ole perinteisen suomalaisen ajattelun mukaista. Juuri polittinen vasemmisto on osoittanut huomattavaa huolettomuutta velanottoa kohtaan. Esille tämä tuli muun muassa, kun vasemmistoliiton Arhinmäki kävi oikein Kreikassa vuolaasti onnittelemassa hulttiovaltio Kreikan uutta äärivasemmistolaista, velkoihinsa yliolkaisesti suhtautuvaa pääministeriä vaalivoiton jälkeen. Samalla tavalla SDP’n Rinne puheenjohtajaksi kamjanjoidessaan vahvasti liputti velkaelvytyksen jatkamisen puolesta. Nyt vvm’nä linja on hivenen muuttunut. Kaiken huippu oli eilen illalla MTV’n uutisissa toimittajan tentatessa kansanedustajaehdokkaiden mielipiteitä erään vasemmistoliittolaisen ehdokkaan vastaus kysymykseen ohjelmasta ”200000 uutta työpaikkaa julkiselle sektorille”. Nyt julkisyhteisöjen velkasumma on 115Mrd€, josta kuntavelkaa 15Mrd€. Toistaiseksi korkomeno on pieni, koska vielä maahan luotetaan. Mutta oireellisia varoituksia olivat S&P’n luottoluokituksen alennus AA+’aan ja Fitch’n näkymiemme muuttaminen ”negatiivisiksi”. Jo yhden prosentin koron nosto lisää korkomenoa 1Mrd€’lla. Ja enemmänkin koronnostoa on osoitettavissa, ellei menoja seuraavan vaalikauden aikana todella aleta panna kuriin ja ”tuloja vastaaviksi”. On aivan selvää, että julkinen velanotto on vaalikauden aikana painettava lähelle nollaa. Koska veroastetta ei juurikaan voida kiristää, on menoja pienennettävä usealla Mrd€’lla. Mutta samaan aikaan veropohjan leventämiseksi, työpaikkojen saamiseksi on elinkeinot saatava elpymään, teollisuus investoimaan. Se vaatii, että kannattavuudet ovat houkuttelevalla tasolla, mikä puolestaan edellyttää ustannuskuria, mm palkkojen pitkäaikaista, usean vuoden nollalinjaa.

  7. avatar Irma Taavela sanoo:

    Hyvä Beobachter!

    Kuka on ollut vastuussa hyvin pitkän aikaa talouden pidosta niin kotomaassamme Suomessa kuin Kreikassa? Ei ole ainakaan ollut Vasemmisto vaan voittopuolisesti oikeisto. Pahinta mitä voimme seuraaville sukupolville jättää on hyvinvointivelka ja taloudellisen velan lisäksi.

    Nyt pitää tarttua aikuisten oikeasti ja yhteisen edun nimissä toimeen ja huolehtia siitä, että investoimme kestävään kasvuun, jotta syömävelan ottaminen voidaan lopettaa ja aloittaa velkojen maksu mahdollisimman pian takaisin. Pahoinvointia lisäämällä ei tuottavuus parane, vain päinvastoin.

    Kreikan kohtalo on varmasti meidänkin kohtalomme, ellei harjoitettavaa talouspolitiikan suuntaa vaihdeta.
    Vasemmiston piirissä on talouden huippuasiantuntijoiden kanssa laskettu investointiohjelma, joka maksaa itsensä takaisin, jopa siinä tapauksessa, että luottoluokituksemme alenisi.

    • avatar justjoo sanoo:

      Toki demarit on vasureista oikealle, ja monen mielestä oikeistopuolue… Mutta ehkä ei kumminkaan oikeistoa yksin kannattaisi syyttää?

      Lisäksi monen oikeistolaiseksi itsensä mieltävän mielestä Suomen ns. oikeisto eli kokoomus on vasemmistopuolue, koska se on ollut toteuttamassa varsin anteliasta jakopolitiikkaa (ks. budjetin menopuolen kehittyminen 2000-luvulla).

  8. avatar Beobachter sanoo:

    Valtaosaa kokoomuksen kenttää ”syömävelaksi eläminen” ja hallituksen vähäiset teot ahdistivat sitä enemmän, mitä pidemmälle Kataisen kivireen raskas hallitustaival eteni. Samalla kasvoi tyytymättömyys puolueen aikaansaannoksiin omien keskuudessa. Onneton kehitys sai alkunsa 2011 vaalien jälkeisestä vaikeasta poliittisesta asetelmasta p-suomalaisten populismilla noustua 20% puolueeksi, jolle hallitusheuvotteluissa mikään ohjelma ei kelvannut. Vaalien voittaja kokoomus pj Kataisen johdolla katsoi ”isänmaan edun” vaativan, että maahan tulee saada muodostettua jonkinlainen hallitus. Kivulla kahden kuukauden jähnäämisen jälkeen kokoon harsittiin ”sixpack”, jonka päätöksentekokyky pian osoittautui heikoksi. Tärkeimmässä tavoitteesta, velkaantumisen pysäyttämisessä vaalikauden aikana alettiin jäädä jälkeen heti alkumetreillä. Kaikkea aikaansaamista vaikeutti hallitiuksen vihervasemmisto siipi, jolle esim mikään säästäminen ei kelvannut. Kataisen olisi pitänyt viimeistään 2012 todeta, ettei tästä kertakaikkiaan tule mitään ja pyytää hallituksensa eroa. Yksin ei kokoomusta tule syyttää huonoista aikaansaannoksista, mutta ei puolue suinkaan ole nuhteeton, mitä tulee julkisen sektorin kasvattamiseen. Myös kokoomus sortui ”vasemmistolaiseen” populismiin vaalien 2007 vaalien alla kannustaessaan julkisen sektorin toimihenkilöväkeä, mm Sari-sairaanhoitajia vaatimaan lisää palkkaa. Myös kokoomus on osasyyllinen siihen, että julkisen sektorin kustannukset nousivat peräti 4,5% vuodessa keskimäärin vv 2007…2014, eli koko 2008 amerikkaperäisen finanssitaantuman jälkeisen ajan, siis täysin sietämättömän paljon. Ja että juuri julkisen sektorin palkat nousivat paljon yksityisalojen palkkoja enemmän. Tämä jos mikään harmittaa vastuuntuntoista kokoomuksen peruskannattajajoukkoa. Kaikkein oikeudenmuakisin ja demookraattisin toimenpide velkaatumisen vähentämiseksi uudelta toukokuussa 2015 virkaan astuvalta hallitukselta olisikin heti alkajaisiksi alentaa kaikkia julkisen sektorin palkkoja vaikkapa 10%’lla. Tästähän presidentti Niinistö, oltuaan vähän aikaa virassaan, antoi jo kaksi vuotta sitten signaalin pyytämällä presidentin palkkion alentamista 20%’lla, josta sittemmin eduskunta päättikin. Hänen, kokoomustaustaisen presidentin mielestä edellisen kaksi kautta virassa olleen vasemmistolaisen presidentin ylös hinaama palkkio oli liian korkea maan taloudellisen tilan huomioon ottaen.

  9. avatar Irma Taavela sanoo:

    Kannattaa muistaa, että syomävelkakin on ollut kotimaisille yrityksille ostovoimaa ja valtion ”tuotokset” yritysten kilpailuvaltteja.
    Suurin yksittäinen puute viime hallituksen toimissa on ollut ehkä tulevaisuuden aktiivisen tekemisen puuttuminen.
    Meillä ei ole elvytetty oikeastaan vuoden 2010 jälkeen. Ainoastaa tällaiseksi voitaneen lukea vajaan miljardin yhteisöveroalennus, jonka dynaamiset vaikutuset olivat täysin päinvastaiset toivottujen sijasta. Pääoma ei tullut sijoittamaan, vaan livisti entistä vilkkaammin pois taloudestamme.

    Naapurimaassa Ruotsissa toimittu toisin / elvytetty 2010 asti ja siellä talous kasvaa.

  10. avatar Irma Taavela sanoo:

    Justjoolle, en ketään syytä. Ehkä nyt olisi kuitenki linjan tarkistuksen paikka.
    Mitä tulee yrittäjien työn tukemiseen, niin sitä tulee lisätä ja paremmin mahdollistaa voittojen siirtyminen kotimaisiin investointeihin.

  11. avatar Tapani Silvo sanoo:

    Irma: Se tragi-koominen tässä on se, että Ruotsissa on valtaa pitänyt oikeisto-koalitio kaksi yhtäjaksoista hallintokautta. Moderaatit (vastaa Suomen Kokoomusta) olivat siis ohjaksissa juuri tuona vuonna (2010), jolloin elvytyksen kerroit täällä alkaneen.
    Vasemmistolla tai demareilla ei ollut osaa eikä arpaa talouden kehittämisen suhteen. Viime vaaleissa saivat demarit kuitenkin vaalivoiton, ja yrittävät nyt jotenkuten, Vihreiden tukemana, viedä tätä maata eteenpäin.
    Ruotsi on suuresti viennistä riippuvainen, joten tämä kansainvälinen lama vaikuttaa taannuttavasti täälläkin. Ruotsin vienti lepää kuitenkin leveämmällä perustalla, kuin Suomen. Maataloustuotteiden viennin tyrehtyminen Venäjälle, ei siis ole aiheuttanut suurtakaan hallaa, koska se on muutenkin ollut hyvin vähäistä.
    Keväisiä säitä! Tapani

  12. avatar Irma Taavela sanoo:

    Näin on Tapani. Siellä on ollut porvareilla oikeat toimet ainakin elvytyksen suhteen. Teillä on etunanne myös mahdollisuus harjoittaa omaa finanssipolitiikkaa keskuspankkinne kautta. Toki on tehty jotain sellaistakin mitä meidän ei kannata kopioda.

  13. avatar Tapani Silvo sanoo:

    Hyvä, Irma! Katselin iltapäivällä (9.4.) edukasta esiintymistäsi televisioidussa vaalipaneelissa. Sinun pitäisi oikeastaan vaihtaa paikkaa Arhinmäen kanssa 🙂 .
    Mutta asiaan: Kirjoitit yllä, että kaikkea ei Ruotsista kannata kopioida.
    Olen sitä mieltä, että Anders Borg´in strategia oli aika yksinkertainen. Yhdyn täysin allaolevassa tekstissä esitettyyn väitteeseen:
    http://yle.fi/uutiset/ajatuspajan_johtaja_borgin_uudistukset_kasvattivat_eriarvoisuutta_ruotsissa/7918128
    Olihan porvareiden ohjusnuora niin simppeli, kuin olla voi.
    Heidän filosofiansa oli vähentää vain niiden tulo-verotusta, joilla jo oli työpaikka. Heidän verojaan alennettiin useampaan otteeseen.
    Ja tämä tapahtui työttömien, sairaiden ja eläkeläisten kustannuksella, joiden toimeentulomahdollisuuksia koko ajan heikennettiin.
    Samaan aikaan oli huutava puute resursseista kouluun, terveyden-huoltoon, infra-struktuuriin, maan-puolustukseen ja moneen muuhun yhteiskunnalle tärkeään tarkoitukseen. Ei… veronalennukset menivät kaiken muun edelle, vaikka valtionlainaa lisäämällä.
    Ei minkäänlaista statistiikkaa ole näytettävissä, että hallituksen toimenpiteet noilla keinoin olisivat lisänneet työllisyyttä.
    Toisaalta saatiin kuitenkin uusia työpaikkoja, tukemalla valtion varoilla (veron-alennuksilla) nuorten töihin-palkkaamista, huusholli-remontteja ja ”kotipiika-systeemiä”…
    Haluaisin sanoa, että ihme että tämä maa toimii aika hyvin, noista hallituksen toimista huolimatta.
    Hyvää jatkoa poliittiselle urallesi!
    Tapsa

Jätä kommentti

css.php